Live-lähetyksen tekeminen – Keino lisätä vuorovaikutusta yleisöön

Markkinointivideoita voi tehdä myös suorana lähetyksenä, eli livenä. Tässä artikkelissa jaamme ohjeita live-lähetyksen suunnitteluun sekä toteuttamiseen.

Live-lähetyksen tekeminen ei eroa paljoa tavallisen markkinointivideon tekemisestä. Luonnollisesti riski videon sisällön muuttumiseen on paljon suurempi, sillä kuvatessa voi sattua mitä tahansa, eikä mahdollisuutta editointiin ole. Muuten live-videon tekemisen vaiheet ovat hyvin samankaltaiset. Siihen kuuluvat:

1. Suunnittelu
2. Kaluston valinta
3. Julkaisukanavan valinta
4. Markkinointi
5. Lähetys

1. Kaikki alkaa suunnittelusta – Miksi live?

Kuten tavallisessa videossa, live-lähetys täytyy suunnitella sekä käsikirjoittaa. Suunnittelemattomuus toimii harvoissa tapauksissa ja se vaatii tekijältään kokemusta kameran edessä olemisesta sekä kiinnostavan ympäristön. Hyvin suunniteltu, tarinallinen lähetys tempaa katsojan mukaansa ja saa tämän pysymään loppuun asti, vaikka lähetys kestäisikin pidempään.

Liven houkutteleva ominaisuus on se, että katsojalla on mahdollisuus osallistua lähetykseen esimerkiksi kysymällä jotain. Esimerkiksi Facebookissa on mahdollisuus kommentoida lähetyksiä ja kommentointia on mahdollista seurata lähetystä tehdessä. Kun kysymyksiin ja kommentteihin reagoidaan, katsoja kokee olevansa vuorovaikutuksessa videolla olevien henkilöiden kanssa, mikä rikastuttaa katsomiskokemusta ja lisää sen kiinnostavuutta.

On siis kehitettävä idea, jota live-lähetys palvelee. Erilaiset opastukset, joissa voi esittää kysymyksiä, takaavat vuorovaikutuksen. Livenä kiinnostaa nähdä myös ainutlaatuisia tapahtumia, jotka tapahtuu sillä hetkellä, kuten vaikka linnunpoikasen kuoriutuminen munasta. Lähetystä suunnitellessa kannattaa myös huomioida perusasioita, kuten kesto. Live-lähetykset ovat pidempiä kuin tavalliset markkinointivideot, mutta harva jaksaa silti katsoa pitkään. Sekin kannattaa ottaa huomioon, että katsoja saattaa tulla kesken lähetyksen. Liveen on päästävä helposti mukaan.

2. Oikealla kalustolla saa kuvaa kiinnostavammaksi

Pääsääntöisesti live-lähetyksessä käytetään vain yhtä kameraa. Useamman kameran käyttö vaatii usein maksullisen sovellusohjelman, sekä kameroiden tulisi olla kytkettynä samaan päätelaitteeseen kuvanvaihtoa varten. Yksinkertaisempaa on vain avata kännykästä Facebook ja aloittaa lähetys. Kuvaava kamera kannattaa valita lähetyksen ideaan sopivaksi.

Jos kameroita ja täten kuvakulmia on vain yksi, on syytä miettiä, miten kuvasta saisi mahdollisimman mielenkiintoisen. Pelkkä kännykkäkuvaaminen voi helposti käydä puuduttavaksi, ellei lähetyksen aikana ole jatkuvaa toimintaa. GoPro-kamerat ovat usein hyvälaatuisia ja ne on helppo kiinnittää liikkuvaan kulkuneuvoon, kuten veneeseen tai pyörään. Katsojalle tulee tunne, että hän on toiminnassa mukana.

Myös 360-kamerat toimivat live-lähetyksissä, sillä vuorovaikutuksen lisäksi katsoja voi myös itse päättää, mitä katsoo. Ongelma tulee liikkeessä, sillä halvimmat 360-kamerat kuvaavat laadukkaasti vain ollessaan paikoillaan. Jos kuvassa ei tapahdu muutosta, katsoja kyllästyy.

Drone-lennokeilla on helppo saada monipuolista, hyvälaatuista sekä kiinnostavaa kuvaa. Koska kamera voi kulkea myös kädessä, sen avulla pystyy leikkimään eri kuvakulmien kanssa. Katsoja kokee ensin kiipeävänsä vuorta, mutta sitten hän nouseekin huipulla lentoon. Dronella voi kuvata sekä läheltä, että kaukaa, joten jos lähetyksessä ei ole paljoa toimintaa, on Drone-lennokki hyvä vaihtoehto kuvaamiseen. Täytyy tosin muistaa, että Drone ei tallenna ääntä, vaan ääni tulee kuvaa lähettävästä puhelimesta. Tämä voi haitata vuorovaikutusta.

3. Kanavan valinta ¬– Missä yleisö on?

Eri julkaisukanavia liveä varten on monta, mutta ehdottomasti yksinkertaisimmat ovat Facebook, Instagram sekä Youtube. Jokainen näistä kanavista vaatii tosin oman yleisön. Jos yrityksen Facebook-sivuilla on 900 seuraajaa, päätyy lähetystä katsomaan mahdollisesti kaksi. Laajemman yleisön tavoittaminen vaatii etukäteen suunnittelua sekä markkinointia.

Jos taas omat somekanavat ovat riittävän laajat, voi lähetyksiä tuottaa lyhyemmälläkin aikataululla. Esimerkiksi Instagram lähettää seuraajille ilmoituksen live-lähetyksen alkamisesta, jos käyttäjät ovat ne sallineet. Facebookin, Instagramin sekä Youtuben helppokäyttöisyys koskee myös yleisöä. Katsoja menee mieluummin tutulle sivustolle kuin täysin uudelle.

Kuva 1: Virtuaaliluonto järjesti live-kuvauksen Nuuksiossa. Video on nähtävissä Outdoors Finlandin Facebook-sivulla.

4. Lähetyksen markkinointi on kuin televisio-ohjelman markkinointia

Spontaaniin live-lähetykseen on hankala saada katsojia. Vaikka ilmoitus lähetyksen alkamisesta tulisi, ihminen saattaa juuri sillä hetkellä olla liian kiireinen tai sitten hän ei jaksa alkaa katsoa videota, jonka kestoa hän ei tiedä. Lähetyksen ajankohta kannattaa siis suunnitella etukäteen, jotta sitä voi markkinoida.

Markkinointi auttaa myös yleisön tavoittelussa. Jos live-lähetyksen idea on uusi ja helposti mukaansa tempaava, saattaa sille saada omaa yhteisöä laajemman katsojakunnan. Viime aikoina huomiota onkin saanut erilaiset eläin-livet, kuten norppa- tai kotkalive. Luonto ja eläimet kiinnostavat ihmisiä, joten niitä on helppo myydä.

5. Kamera käy, eikä sammu

Lähetys kannattaa aloittaa suunniteltuna ajankohtana, jotta yleisö ei joutuisi odottamaan tiedottomana. Mahdollisten teknisten ongelmien takia kannattaa lähetyskunnossa olla jo hyvissä ajoin, ehkä jopa tuntia ennen aloitusaikaa. Täten ongelmat on vielä mahdollista korjata ennen varsinaista lähetystä.

Kun rec-nappia painetaan, ei takaisin ole paluuta. Lähetystä ei voi aloittaa alusta, eikä virheitä voi korjata. Mahdollisia virheitä ei pidä myöskään pyydellä yleisöltä anteeksi. Jos juonnot menevät sekaisin tai puhe takkuilee, niin se on täysin luonnollista ja tekee juontajasta myöskin inhimillisemmän. Juonnosta kannattaa myös poiketa, jos ympärillä tapahtuu jotain yllättävää.

Lähetyksen päätyttyä tallenne yleensä jää myöhemmin katsottavaksi. Esimerkiksi Facebook tallentaa live-lähetykset automaattisesti ja julkaisee ne hetken päästä varsinaisen lähetyksen päätyttyä. Silloin se toimii tavallisen videon tapaan, eli ihmiset voivat katsoa sitä milloin tahansa, eikä vuorovaikutusta enää ole. Tämä kannattaa ottaa huomioon myös etukäteissuunnittelussa – videon on syytä toimia itsenäisestikin.

Teksti: Elle Nurmi
Kuva: Toni Repo