Matkailija haluaa mahdollisimman paljon etukäteistietoa kohteestaan. Sensoreiden avulla sitä pystytään tarjoamaan ja matkailija voi nähdä kännykästään esimerkiksi, millä nuotiopaikalla palaa tuli.
Tavallisesti luonto ja teknologia pyritään erottamaan toisistaan. Luonnosta etsitään rauhaa ja hiljaisuutta, ja jatkuvasti piippaava kännykkä muistuttaa arjen kiireestä ja stressistä. Digitaalisuus voi kuitenkin täydentää matkaelämystä. Ihmiset käyttävät matkoillaan jo nyt erilaisia kännykkäsovelluksia liikkumiseen, hotellien vertailuun tai sopivan ruokapaikan löytämiseen. Samanlaisia sovelluksia voi hyödyntää myös luonnossa.
Missä palaa? – Nuotiovahti ilmoittaa sen sovelluksessa
Neljä Haaga-Helian tietojenkäsittelyopiskelijaa ottivat Virtuaaliluonto-hankkeen asiantuntijoiden johdolla vuonna 2017 tehtäväkseen valmistaa liikkeen ja tulta tunnistavan sensorin. Syntyi Nuotiovahti-projekti, jonka tarkoituksena oli luoda luontomatkailijoita palveleva sovellus. Sovelluksen avulla matkailija pystyisi katsomaan, mitkä esimerkiksi Nuuksion nuotiopaikoista on sillä hetkellä varattuja.
Kuva 1. Sensoriprojektin toteutuskonsepti
Projektin tulos oli onnistunut ja valmistettu laite toimi odotetulla tavalla. Jotta sensorit toimisivat massatuotannossa, pitäisi ratkaista vielä monia ongelmakohtia. Sensorien tulisi toimia langattomasti, kestää vaihtuvaa säätä ja niissä pitäisi olla riittävä akku. Projektin aikana tehdyissä testeissä akku kesti parhaimmillaan 31 tuntia.
Kuva 2. Sensorilaite, mokkula ja akku säänkestävässä testilaatikossa
Sensoriteknologian hyödyt käyttäjälle sekä yrittäjälle
Edellä kuvailtu sensori palvelee sen käyttäjiä eri tavoin. Perinteisesti suomalaisia matkailijoita sovellus auttaisi löytämään vapaan nuotiopaikan, kun taas ulkomaiset matkailijat saattavat nimenomaan haluta tutustua uusiin ihmisiin. Täten he valitsisivat paikan, jossa sovelluksen mukaan näkyisi olevan liikettä sekä valmis tuli.
Matkailuyrittäjille sensoriteknologian tarjoamat palvelut voi tuoda lisää asiakkaita. Mitä enemmän tietoa matkailija pystyy löytämään kohteestaan etukäteen sitä todennäköisimmin hän valitsee sen. Sensoreita voisi käyttää myös toisenlaisiin sovelluksiin. Matkailija pystyisi näkemään kännykästään esimerkiksi järviveden lämpötilan, lumen syvyyden tai paikan ruuhkaisuuden.
Tämänkaltainen teknologia vaatii vielä kehittämistä, mutta tulevaisuudessa se voi olla arkipäivää. Matkailijat haluavat kohteestaan yhä tarkempia tietoja, joten matkailuyrittäjän kannattaa sitä parhaansa mukaan tarjota.
Projektiryhmä:
Markus Pyhäranta (Project Manager)
Mika Selvinen
Oliver Siren
Vesa Valli
Harto Holmström ja Ari Alamäki (Virtuaaliluonto-hanke)
Tietoa projektista:
https://raspluonto.wordpress.com/
Ohjelmistokoodi:
https://github.com/wikkii/raspluonto
Teksti: Elle Nurmi
Kuvat: Markus Pyhäranta